Turku edistämään etätyötä

Tunnin juna eli nopea raideyhteys Turun ja Helsingin välillä on Turun kaupungin edunvalvonnan ykköstavoite. Eikä syyttä. Turun ja Helsingin välisessä työmatkaliikenteessä reissaa nykyisin yli kolme tuhatta ihmistä päivittäin. Määrä on merkittävä ja sitä on sekä mahdollista että tavoiteltavaa kasvattaa.

Tunnin juna ei kuitenkaan yksin riitä takaamaan turkulaisille riittäviä työssäkäynnin mahdollisuuksia. Parhaimmassakin skenaariossa nopea yhteys on käytössä vasta vuosien päästä. On käytännössä neljä tapaa lisätä turkulaisten työmahdollisuuksia: Uusien yritysten ja sitä kautta työpaikkojen sijoittuminen Turkuun, yritysten haarakonttoreiden haaliminen tänne, helppo ja nopea työmatkayhteys muualle ja neljäntenä vaihtoehtona hyvät etätyömahdollisuudet.

Luetelluista jokaista tarvitaan, mutta yhdessä tunnin junan kanssa lisääntyvät etätyömahdollisuudet tekevät Turusta modernin tietotyöntekijän onnelan. Turku on kaunis, aito ja ihmisen kokoinen kaupunki, jossa asuminen on mahdollista kohtuullisilla elinkustannuksilla. Turusta löytyy jo nyt tietotyöläisten kotisohvien lisäksi moderniin etätyöhön hyvin sopivia yhteisöllisiä työtiloja niin Logomosta kuin Kupittaan tiedepuistosta. Etätyömahdollisuuksien lisääminen on myös huomattavasti radanrakennusta nopeampi tapa estää aivovuoto pääkaupunkiseudulle.

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2014 työolobarometrin mukaan etätyön tekeminen on yleistynyt lähes nollasta noin viidennekseen palkansaajista vuosien 1990-2013 välillä. Kehityksestä jälkeen jäänyt työaikalaki ei kuitenkaan tunne etätyön käsitettä. Tämä ei ole työntekijän eikä työnantajan etu. Laki kaipaakin kipakasti modernisointia.

Selvitysmies Jukka Ahtela jätti viime lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriölle selvityksen tietotyöstä, sen toimintaympäristöstä ja niistä vaatimuksista, joita ajasta ja paikasta riippumaton, viestintäteknologiaan perustuva työ asettaa. Parhaillaan työtään tekee ministeriön asettama lähinnä työmarkkinaosapuolista koostuva työryhmä, joka pohtii työaikalain uudistamista.

Turun etu on, että työryhmän työ ei jämähdä kiistelevien työmarkkinaosapuolien nokitteluksi, vaan lain uudistamisessa päästään nopeasti eteenpäin. Työaikalakiin tulisi tunnistaa ja kirjata nykyistä selkeämmin etätyötä koskevat periaatteet ja esimerkiksi työntekijän aloitemahdollisuus siirtymisestä etätyöhön samoin kuin menettely, jossa työantajan tulisi aloite ratkaista. Lakimuutos ei yksinään lisää etätyön mahdollisuuksia, mutta ohjaa merkittävästi tosielämän käyttäytymistä työpaikoilla.

Työlainsäädäntöön vaikuttaminen ei perinteisesti ole ollut kaupunkien edunvalvonnan keskiössä, vaikka monenlaisia asioita Turkukin on osaltaan pyrkinyt edistämään. Kyseessä on kuitenkin turkulaisten työmahdollisuuksien kannalta niin keskeinen lakimuutos, että erilaisten tie- ja raideinvestointien tavoittelun lisäksi edunvalvonnan muskeleita olisi syytä viritellä sen edistämiseksi.

Vierasblogi julkaistu Turkulaisessa 9.2.2017

Varhainen valmistautuminen on vastuullista

Sosiaalidemokraattien johtohahmo Jarmo Rosenlöf (TS 1.2.2017) tyrmäsi valtuutettu Niko Aaltosen kanssa esittämämme ajatuksen yhtiöittää Turun sote-palvelut hyvissä ajoin ennen tulevaa sote-uudistusta. Rosenlöf perusteli kielteisyyttään periaatteisiin vedoten, työntekijöiden muutosturvaa peläten sekä epäilyllä sote-uudistuksen toteutumisesta.

Rosenlöfiltä jää huomitta se, että varhaisella valmistautumisella tulevaan sote-malliin voidaan parhaimmillaan välttää tulevia irtisanomisia. Toiminnan sopeutuksen lykkääminen sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan voi olla työntekijöille paljon rajumpi ja huonompi vaihtoehto.

Vastuullisena työnantajana Turun olisi syytä aloittaa valmistautuminen tulevaan jo nyt, vaikka sote-palveluiden järjestäminen ja näin ollen myös vastuu sote-työntekijöistä, siirtyvät vuoden 2019 alusta perustettaville maakunnille. Tuhansien sote-työntekijöiden työntantajana Turku ei saa ummistaa silmiään tulevalta.

Työntekijöiden muutosturva ja vastuullinen uudistaminen ovat vielä toistaiseksi Turun omissa käsissä. Vuoden 2019 alusta alkaen näin ei enää ole. Yhtiöittämiskaavailujen lykkääminen on vastuun siirtämistä pois oman päätösvallan ulottumattomiin.

Ajoissa aloitetulla muutos- ja yhtiöittämisprosessilla työntekijöille saataisiin pidempi aika totutella uuteen. Esimerkiksi sote-uudistuksen myötä muodostuvat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia yhdistävät palvelut vaativat tosiasiassa aikaa hioutuakseen kuntoon.

Yhtä lailla johtaminen, budjetointi kuin muutkin käytännöt ovat erilaisia kaupungin omassa toiminnassa ja yhtiömaailmassa. Uuden oppiminen vie aikaa. Olisi parempi päästä ensin harjoittelemaan omassa in house-yhtiössä ja sen jälkeen hypätä muidenkin kilpailemalle markkinalle.

Turusta maakuntaan siirtyvä sote-kokonaisuus tulee joka tapauksessa olemaan koko maakunnan sote-palveluiden suurin perusta. Varhaisesta valmistautumisesta ja sen opeista hyötyisivät näin turkulaiset kuin myös muut tulevan maakunnan sote-palveluiden asiakkaat.

Mielipidekirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 4.2.2017