Vaaliteemat

Kannustava verotus ja sosiaaliturva

Hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan veroja keräämällä. Verotuksella voidaan myös ohjata ihmisten käyttäytymistä haluttuun suuntaan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että sitä mitä halutaan vähemmän, kannattaa verottaa enemmän. Sama ajatus toimii myös toisin päin. Tarvitaan verouudistus, joka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen.

Työn verotusta onkin pyrittävä määrätietoisesti keventämään. Palkansaajan käteen on jäätävä aina suurin osa oman työn palkasta. Vastaavasti ympäristöä uhkaavaa ja ilmastomuutosta kiihdyttävää toimintaa on verotettava entistä voimakkaammin. Näin haitalliselle toiminnalle saadaan kovempi hinta.

"Tarvitsemme verouudistuksen, joka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen."

Sosiaaliturvaa on yksinkertaistettava erilaisia tukimuotoja yhdistämällä. Lannistavasta tukiviidakosta on päästävä eroon ja järjestelmästä täytyy saada tukea tarvitseville ihmisille nykyistä helpompi. Vaikeassa tilanteessa kamppailevaa ihmistä ei pidä kiusata virastosta tai luukusta toiseen pallottelemalla.

Työ muuttuu vauhdilla. Erilaiset pätkätyöt, osa-aikatyöt ja itsensä työllistäminen lisääntyvät. Sosiaaliturvan on seurattava tämän kehityksen mukana. Epävarmassa ja vaihtelevassa työtilanteessa ihminen tarvitsee turvaa. Esimerkiksi oman osaamisen myyminen itsensä työllistävänä yrittäjänä voi jäädä haaveeksi, jos lyhytkin työpätkä katkaisee sosiaaliturvaetuuden tai aiheuttaa karenssin tukeen. Työn vastaanottaminen ei saisi olla riski ansiotason heikkenemisestä.

Sosiaaliturvan on oltava kaikille yhdenvertainen. Valtion tukema ansiosidonnaisjärjestelmä on muutettava yhdenvertaiseksi kaikkia palkansaajia kohtaan. Nykyinen järjestelmä jakaa työntekijät työttömyysturvansa osalta kahteen aivan liian eriarvoiseen kastiin ja tähän on saatava muutos.

Perheiden turvallinen ja toimiva arki

Pidetään niistä perusasioista huolta, joissa me suomalaiset olemme maailman parhaita. Hyvä ja turvallinen yhteiskunta on sellainen, jossa 80-vuotias pärjää arjessaan ja 8-vuotiaan uskaltaa antaa kävellä yksin tutun reitin koulusta kotiin. Toimivat palvelut elinkaaren jokaisessa vaiheessa auttavat toimivan arjen rakentamisessa.

"Oikeusvaltio vaatii toimiakseen riittävät resurssit tuomioistuinlaitokselle ja rikostutkintaan."

Kodin ja työn yhteensovittaminen on yksi suurimpia arjen haasteita, joita varsinkin ruuhkavuosia elävät vanhemmat kohtaavat. Työn joustoja on lisättävä, jotta erilaiset omaan elämäntilanteeseen sopivat ratkaisut tulevat mahdollisiksi. Esimerkiksi etätyö on edelleen puutteellisesti lainsäädännössä tunnistettu työnteon muoto. Työaikalaki kaipaa muutenkin muutosta vastaamaan paremmin tämän ajan työntekoa.

Tasa-arvo naisten ja miesten välillä ei parane itsestään, vaan sen edistämiseksi on ravisteltava yhteiskunnan rakenteita. Perhevapaajärjestelmän muutos olisi yksi merkittävistä keinoista edistää tasa-arvoista perhe- ja työelämää. Perhevapaauudistuksen lisäksi vanhemmuuden kustannuksia on tasattava nykyistä tehokkaammin isien ja äitien työnantajien kesken, jotta etenkin nuorten naisten työmarkkina-asemasta saadaan parempi ja tasa-arvoisempi.

Sosiaalinen vastuu ja eriarvoistumisen poistaminen

Kannustavuus on myös sitä, että kukaan ei menetä toivoaan. Liian moni suomalainen joutuu elämään jatkuvassa niukkuudessa ja tilapäiseksi pelastukseksi tarkoitetusta viimesijaisesta toimeentulotuesta on tullut valitettavan suurelle joukolle jatkuva toimeentulon osa. Köyhyysongelmaan on haettava tarmokkaasti ratkaisua. Sosiaaliturvan on autettava jaloilleen ja turvattava ihmisarvoinen elämä.

"Kannustavuus on sitä, ettei kukaan menetä toivoaan."

Jokaisen on voitava kokea olevansa tärkeä ja merkityksellinen. Osallisuuden lisääminen ehkäisee tehokkaasti eriarvoistumista yhteiskunnassa. Oman äänen kuulluksi tuleminen asuinalueella, työpaikalla, oppilaitoksessa ja muissa tärkeissä yhteisöissä rakentaa luottamusta yhteiskunnassa. Vahva, moniarvoinen kansalaisyhteiskunta on myös edellytys toimivalle demokratialle.

Tehokkain tapa torjua eriarvoistumista on huolehtia kaikkien tasavertaisista mahdollisuuksista laadukkaaseen koulutukseen ja opiskeluun. Etenkin toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen on vakava nuoria syrjäyttävä ongelma. Tukea tarvitseville nuorille on tarjottava yksilöllistä tukea koulupolun suorittamiseksi loppuun. Joskus tarvitaan auttava aikuinen kertomaan, että tulevaisuus on valoisa ja siksi ei kannata luovuttaa.

Luonnon ja ympäristön suojelu

Luonnossa liikkuminen, kalastus, kansallispuistojen pitkospuut tai sienestys lähimetsässä ovat tärkeä osa suuren osan suomalaisista elämää. Puhdas luonto antaa monelle valtavasti voimaa. Jokamiehienoikeudet ovat yksi pohjoismaisen yhteiskunnan hienouksia ja niistä on pidettävä kiinni. Tasavertaiset mahdollisuudet luontoon pääsemiseksi ovat tärkeitä myös eriarvoistumisen ehkäisyssä. Kansallispuistoista ja luonnonsuojelualueista on huolehdittava. Niiden määrää voidaan edelleen kasvattaa.

Ilmastomuutoksen hillitseminen onnistuu vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomen on tehtävä siinä merkittävä osansa ja näytettävä edelläkävijän esimerkkiä. EU:n yhteistä päästövähennystavoitetta on kiristettävä nykyisestä vuoden 40 prosentin tavoitteesta 50 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Samalla Suomen on luotava itselleen uskottava suunnitelma, jotta fossiilisten polttoaineiden energiakäytöstä luovutaan viimeistään 2030-luvulla.

"Ilmastomuutoksen hillitseminen onnistuu ainoastaan kansainvälisellä yhteistyöllä."

Roskaantuminen ja etenkin muovi ovat eräitä suurimpia maailmaa vaivaavia ympäristöongelmia. Muovin kierrätysastetta on nostettava edelleen merkittäväksi. Tarvittaessa kierrätykseen kelpaamattomien muovilaatujen käytöstä on luovuttava kokonaan. Monessa käyttötarkoituksessa muovi voidaan korvata erilaisilla uusiutuvilla materiaaleilla. Jätteitä hyödyntävää kiertotaloutta voidaan edistää helpottamalla teollisuuden ja alkutuotannon erilaisten jätteiden ja hukkamateriaalin käyttöä uudestaan raaka-aineena tai energiantuotannossa.

Roskaaminen on saatava loppumaa. Yksittäisistä tumpeista, pullonkorkeista, karkkipapereista ja muista yleisistä ihmisten asuinympäristöönsä tiputtamista roskista kertyy yhteismäärältään valtava roskamäärä. Roskaaminen on nykyisinkin kiellettyä, mutta sen valvonta ei ole mahdollista. Kunnille ja kaupungeille on saatava oikeus kerätä roskaamiskiellon rikkomisesta hallinnollinen seuraamusmaksu – ns. roskasakko. Tällainen pysäköintivirhemaksun kaltainen sanktio toisi roskaamisen ehkäisyyn yhden lisätyökalun, joka madaltaisi puuttumiskynnystä nykyisiä rikoslainsäännöksiä vähäisempään roskaamiseen.

Oikeusvaltio ja ihmisoikeudet

Oikeusvaltio on länsimaisen demokratian kulmakivi ja itseisarvo. Oikeusvaltio vaatii toimiakseen riittävät resurssit tuomioistuinlaitokselle ja rikostutkintaan. Maksuttoman oikeusavun rahoitusta on lisättävä, jotta oikeusturva olisi tasavertainen ja kaikilla aito mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa. Vähävaraisia auttavan oikeusavun lisäksi oikeusturvavakuutuksia on kehitettävä nykyistä kattavammiksi, sillä oikeudenkäynti voi olla kohtuuttoman kallis myös keskituloisille ihmisille.

"Ihmisoikeudet luovat vankan arvopohjan oikeusvaltiolle – niiden näyttävä myös ulkopolitiikassa."

Usko lain voimaan pysyy vahvana, jos lait ja tuomistuimien päätökset koetaan oikeudenmukaisiksi. Rikoksista seuraavien rangaistusten on vastattava yhteiskunnan yleistä oikeustajua. Esimerkiksi lapsiin kohdistuvien rikosten rangaistusasteikkoja on ankaroitettava. Kaikkia rikoksia koskeviin rangaistuksiin on tehtävä kokonaisvaltainen tarkastelu, jonka perusteella rangaistusasteikot on ajanmukaistettava.

Ihmisoikeuksien toteutumista on edistettävä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Suomi on osa länsimaita, joiden perustavat periaatteet rakentuvat perus- ja ihmisoikeuksien varaan. Yksilön vapaus- ja osallistumisoikeudet, syrjimättömyys, oikeus ihmisarvoiseen elämään sekä muut sosiaaliset oikeudet luovat vankan arvopohjan lainsäädännölle. Näiden arvojen on näyttävä selvästi myös Suomen ulkopolitiikassa ja kansainvälisissä suhteissa.

Yrittäjyyden ja markkinatalouden edistäminen

Yrittäjyys on yhteiskuntaa kehittävä voima. Uusin ideoihin, itsensä likoon laittamiseen ja riskinottoon on kannustettava, sillä yksityiset yritykset ja ihmiset näiden takana luovat sen hyvinvoinnin, jota me kaikki jaamme. Yrittäjien arkea voidaan helpottaa sujuvoittamalla lupaprosesseja ja toteuttamalla eri viranomaisissa yhden luukun periaatetta. Yleisen norminpurun on oltava jatkuva prosessi, jolla lainsäädännöstä ja muista normeista poistetaan tarpeettomat rajoitukset ja määräykset.

Markkinoiden toimivuutta on edistettävä. Kauppaa voidaan edelleen vapauttaa luopumalla yksinoikeuksiin tai määrärajoitteisiin lupiin perustuvista kaupankäynnin muodoista. Ihmisten arjessa näkyvimpiä muutoksia vapaampaan ja toimivampaan suuntaan saadaan luopumalla apteekkilupien tarveharkinnasta. Viineille luonnollinen paikka löytyy myös ruokakaupasta, eikä valtion monopoliliikkeistä.